Sisällys

1. Johdanto
2. Kohteen perustiedot
   1. Perustiedot
   2. Muut tiedot
3. Organisaatio
   1. Kiinteistön tärkeät numerot
4. Kiinteistön ja toiminnan riskit
5. Turvallisuusjärjestelyt
   1. Toimitilaturvallisuus
   2. Sammutuskalusto
   3. Turvalaitteet
   4. Ensiapu
   5. Paloturvallisuus
   6. Sähkölaitteet
   7. Kulunvalvonta ja lukitus
   8. Omatoiminen varautuminen ja riskienarviointi
   9. Esitysten ja yleisötilaisuuksien turvallisuus
   10. Omavalvonta
6. Toimintaohjeita
   1. Avun hälyttäminen
   2. Sairauskohtaus tai tapaturma
   3. Tulipalo
   4. Palohälytys
   5. Toiminta kokoontumispaikalla
   6. Henkilökunnan toiminta evakuointitilanteessa
   7. Vesivahinko
   8. Väkivallan uhatessa
   9. Pommiuhka
   10. Yleinen vaaramerkki
   11. Sähkökatko
   12. Rikosuhka
   13. Uhkaava tilanne
7. Henkilökunnan koulutus ja perehdytys
8. Turvallisuustoiminnan organisaatio
9. Väestönsuojelu
10. Liitteet

Johdanto

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:

1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
3. henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)

Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

1. tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
2. rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
3. pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
4. pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

1. sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
2. sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
3. palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
4. poistumisreittien opasteet ja valaistus;
5. väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)

Kohteen perustiedot

Sibelius Akatemian käytössä olevat opetus- ja konserttisali tilat sijaitsevat Eduskuntatalon vieressä, Pohjoisen Rautatiekadun reunassa. Rakennuksessa on kuusi kerrosta, jotka ovat pääasiallisesti käytössä luokkatiloina. Lisäksi rakennuksen keskiössä on yksi iso ja yksi pienempi konsertti- / esiintymissali. Rakennuksessa on myös kellarikerros, jossa on pääasiallisesti kiinteistötekniikkaan liittyviä tiloja. Ylimmästä kerroksesta löytyvät pieni toimistotila ja rakennuksen IV-konehuoneet.

Tilat kerroksittain

Kerros 1 Vahtimestareiden työpiste (INFO), iso konserttisali, soitinvarasto, ravintola
Kerros 2 Kamarimusiikkisali, pikkusali, opetus- ja harjoitustiloja
Kerros 3 Opetus- ja harjoitustiloja, äänieristettyjä
Kerros 4 Opetus- ja harjoitustiloja, äänieristettyjä, soitinvarasto
Kerros 5 Opetus- ja harjoitustiloja, äänieristettyjä, henkilökunnan työpisteitä, soitinvarasto
Kerros 6 Tutkijoiden tilat, IV-konehuone, teletila
Kellarikerros Tekniset tilat: sähköpääkeskus (R092), talojakamo (R091)

Rakennus on varustettu automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä, koneellisella ilmanvaihdolla sekä etälaukaistavilla savunpoistoluukuilla. Poistumisreitit on merkitty akkuvarmenteisilla poistumisreittiopasteilla. Rakennuksesta löytyy myös tavanomainen alkusammutuskalusto.

Henkilömäärät tiloissa vaihtelevat huomattavasti. Päiväsaikaan paikalla on opettajia ja opiskelijoita ja esitykset painottuvat pääasiallisesti ilta-aikaan.

Suuremman konserttisalin katsomoon mahtuu yhteensä 555 henkilöä
Konserttisali: 278 istumapaikkaa
1. parvi: 128 istumapaikkaa
2. parvi: 149 istumapaikkaa

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Helsinki. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 5 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja	Pertti Kansikas Palmia Oy puh. 03 0322111
Paloilmoittimen keskuksen sijainti	Paloilmoitinlaite pääkäyttö sijaitsee infossa sekä 1. kerroksessa kahvilan viereisen käytävän kaapissa.
Kiinteistönhoito	Palmia Oy puh. 03 0322333 päivystys 03 0322333
Sähköntarjoaja	Energia Myynti Suomi Oy puh. 020 7659970 päivystys 020 7659970 http://www.energiasuomi.fi
Vesiyhtiö	HSY Vesi päivystys 09 15613000 https://www.hsy.fi/fi/asiointi/vikailmoitukset/vesikatkot
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Avarn Security päivystys puh. 010 6202000
Kokoontumispaikka	Pohjoinen Rautatiekatu 13: Luonnontieteellisen museon edustalla
Varakokoontumispaikka	Määritetään tarvittaessa
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	Pohjoisen Rautatiekadun pääoven oikealla puolella olevan käytävän siivouskomerossa 1. kerroksessa (portaan 1 kohdalla).
Lämmönjakohuone	Kellarikerroksessa tekninen tila, käynti Portaan 2 kautta (Ainonkadun puoleinen porras).
Sähköpääkeskus	Rakennuksen kellarikerroksessa, käynti Ainonkadun puolelta. Reitti on opastettu seiniin kiinnitetyin opastemerkein. Tilan numero R092.
Ilmanvaihtokone	6. Kerroksessa pääkonehuone 1 portaan kohdalla sekä 2. portaan kohdalla pienempi konehuone
Ilmanvaihdon hätä-seis	1. kerroksessa kahvilan viereisen käytävän kaapissa (R150.4).

Lämmönjakohuone

Päävesisulku portaan 1 alla

Sähköpääkeskus

Henkilömäärät

Yhteensä

	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	200	40	0
	Arkisin virka-ajalla keskimäärin 200 henkilöä
Viikonloppuisin	40	40	0
	Virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin noin 40 henkilöä

Organisaatio

Kiinteistön ja toiminnan riskit

Riskit ovat onnettomuuksien todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmiä. Erilaisiin onnettomuusriskeihin varautumalla ja niitä ennaltaehkäisemällä voidaan vaikuttaa riskien todennäköisyyteen ja seurauksiin. Riskin toteutuessa hyvällä valmistautumisella ja oikeilla toimintatavoilla toteutuneenkin riskin seurauksia voidaan pienentää. Siksi onkin tärkeää, että tiloissa toimivat tiedostavat onnettomuusriskit ja osaavat ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja varautua niiden toteutumiseen.

Tutustumalla näihin tunnistettuihin riskeihin osaat tunnistaa niiden syyt päivittäisessä toiminnassasi ja pystyt ennaltaehkäisemään riskien toteutumista omalla toiminnallasi.

Tulipalo

Palon syttyminen rakennuksen sisällä oppilaitosympäristössä ei ole todennäköisin riski, mutta mahdollisesti syttyvän palon vaikutukset ovat silti merkittävät. Pienten kärähdysten ja palonalkujen todennäköisyys on suurempi kuin laajoja vahinkoja aiheuttavan pitkälle kehittyvät tulipalon. Mikäli paloriskiä ei pyritä aktiivisesti pienentämään ja ennaltaehkäisemään, kasvavat vahingotkin merkittävän suuriksi riskin toteutuessa. Syttyessään tulipalo aiheuttaa toiminnan keskeytymisen ja omaisuusvahinkoja. Myös henkilövahingot ovat mahdollisia, mikäli palo pääsee kehittymään pitkälle ja evakuointi ei syystä tai toisesta onnistu.

Palon syttymissyistä todennäköisimpiä ovat sähkölaitteiden viat, työprosesseissa tapahtuvat virhetoiminnot ja käyttäjävirheet sekä huolimaton tulen käsittely, jota voi olla esimerkiksi tupakointi väärässä paikassa tai tulitöiden tekeminen ilman asianmukaista suojausta. Kaupunkiympäristössä tuhopolttojenkin mahdollisuus on suurempi kuin harvemmin asutulla alueella. Teatterikorkeakoulun tiloissa tulipalo voi aiheuttaa myös erityisesti henkilövahinkojen vaaraa esitysten ja muiden suurten yleisötilaisuuksien aikana, kun äkillinen tilanne saattaa aiheuttaa paniikkia yleisössä. Erityisiä palovaarallisia tiloja ovat puvustuksen ja tarpeiston varastotilat, joissa tosin syttymislähteitä ei onneksi juurikaan ole. Tällaisissa tiloissa, joissa palokuormaa on paljon, on palon leviäminen kuitenkin syttymishetken jälkeen erittäin nopeaa.

Tulipalon syttymisen todennäköisyyttä voidaan pienentää huolehtimalla sähkölaitteiden kunnosta ja tulen käsittelystä asianmukaisella tavalla.

Palohälytys

Palohälytys aiheuttaa aina rakennuksen evakuoinnin ja tilanteen selvittämisen kestosta riippuen myös keskeytyksen toimintaan. Toiminnan keskeytyminen usein aiheettomien palohälytysten takia heikentää henkilöstön ja opiskelijoiden motivaatiota toimia tehokkaasti evakuointitilanteissa. Aineellisia vahinkoja aiheettomat palohälytykset eivät aiheuta, mutta keskeytymisestä aiheutuvan häiriön lisäksi pieniä henkilövahinkoja voi tapahtua kaikkien poistuessa rakennuksesta samanaikaisesti.

Aiheettomia palohälytyksiä voit ennaltaehkäistä huolehtimalla siitä, että toiminnastasi ei aiheudu savua, pölyä tai höyryä, joka laukaisee hälytyksen. Jos kuitenkin vähänkin epäilet toimintasi saattavan aiheuttaa palohälytyksen laukeamisen, ole ennen toiminnan aloittamista yhteydessä vahtimestareihin ja paloilmoitinlaitteen hoitajaan, jotta hälytykset työalueeltasi voidaan kytkeä pois päältä jo etukäteen.

Tapaturmat

Erilaiset tapaturmat ovat todennäköisin riski toteutumisen osalta. Vahinkojen osalta tapaturmat vaikuttavat yksittäisiin ihmisiin, pääsääntöisesti aiheuttaen lieviä vammoja. Vakavatkin loukkaantumiset ovat kuitenkin mahdollisia ja siksi tapaturmiakin tulisi pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisimman paljon. Kaikkia tapaturmia ei kuitenkaan voi välttää. Siksi tapaturmien aiheuttamia vahinkoja kannattaa ensiapuvälineillä ja – osaamisella pyrkiä pienentämään.

Tapaturmat voivat tapahtua rakennuksen sisätiloissa tai välittömässä läheisyydessä rakennuksen ulkopuolella. Talvella tyypillisin tapaturma on liukastuminen, jonka todennäköisyyttä voidaan pienentää huolehtimalla lumen ja jään poistamisesta sekä hiekoituksesta ulkoalueilla. Sisätiloissa tyypillisimpiä tapaturmia ovat portaissa kompastuminen ja kaatuminen sekä putoavien tavaroiden aiheuttamat pienet tapaturmat. Hieman tapaturmariskiä lisää Taideyliopiston tavanomaisesta opetustyöstä poikkeava käytännön opetukseen liittyvä toiminta ja välineistö. Teatteri- ja tanssiharjoituksissa ja esityksissä pienten ja suurempienkin tapaturmien mahdollisuus on tavanomaista suurempi, koska toimintaan liittyy paljon liikkumista ja jonkin verran kalustoa ja välineitä. Useimmiten opetus- ja harjoittelutoimintaan liittyvät vammat ovat melko lieviä kuten nyrjähdyksiä ja pieniä murtumia.

Sairauskohtaukset

Kuten tapaturmia, ei myöskään äkillisiä akuutteja sairastumisia voi täysin estää vaan ne ovat yksilöllisiä tapahtumia ja niiden riski on aina olemassa. Riskiin vaikuttavat yksilöiden elämäntavat ja pitkäaikaissairaudet sekä terveydentila. Opiskelijoiden osalta riski sairastua äkillisesti vakavasti on pienempi pääsääntöisesti nuoresta iästä johtuen, mutta esimerkiksi sydämen ja aivojen äkilliset toimintahäiriöt ja sairaudet eivät ole pelkästään ikään ja elämäntapoihin sidottuja vaan osin myös ympäristöstä ja perimästä johtuvia.

Tätä riskiä ei kokonaan riskiä voida poistaa eikä sen todennäköisyyttä tehokkaasti vähentämään ja siksi riskin toteutumiseen onkin suositeltavaa varautua perehtymällä ensiapuohjeisiin ja huolehtimalla omasta ensiapuosaamisestaan. Avun hälyttäminen ja opastaminen potilaan luokse mahdollisimman nopeasti ovat monissa tapauksissa tehokkain toimintatapa saada potilaalle koituvat haitat ja vahingot minimoitua. Sairauskohtausten ja tapaturmien riskeihin varaudut parhaiten osallistumalla ensiapukoulutukseen ja tutustumalla ensiapuohjeisiin.

Vesivahingot

Vesivahingot aiheuttavat tulipalojen tapaan laajoja omaisuusvahinkoja ja toiminnan keskeytymisen vahinkoalueen osalta pitkäksikin aikaa. Henkilövahinkoja vesivahingot harvoin aiheuttavat, mutta omaisuusvahinkojen ja toiminnan keskeytymisestä aiheutuvien vahinkojen osalta vesivahingon lopullinen arvo voi olla samaa luokkaa kuin tulipaloissa. Vesivahingoista vaurioituvat laitteiden lisäksi myös rakennuksen sisätilojen pinnat ja rakenteet. Erityisesti teatteritekniikka kuten valaistus ja tarpeisto sekä puvustus voivat irtaimistosta kärsiä tuntuvia vahinkoja vesivahingon sattuessa. Päästessään imeytymään rakenteiden sisälle vesivahingon korjaaminen vaatii pitkän kuivauksen ja remontin, kokonaisuudessaan vahingon kärsinyt tila voi olla pois käytöstä useamman viikon tai kuukauden.

Vesivahinkojen osalta kaikista suurin riski on tiloissa, joissa kulkee paljon vesijohtoja tai käytetään vettä. Vesi voi päästä myös viereisiin ja alapuolisiin tiloihin, jolloin vahinkoalue laajenee. Etenkin alapuolisissa tiloissa katosta putoava vesi aiheuttaa herkemmin vahinkoja irtaimistolle kuin lattialle valuva vesi. Vesivahinkojen ennaltaehkäisyssä kiinteistöhuollolla ja kiinteistöpäälliköillä on oma roolinsa. He valvovat osaltaan, että tiloja käytetään oikein ja että vesikalusteet ja putket ovat hyvässä kunnossa. Tärkeintä vakavien vesivahinkojen torjunnassa on kuitenkin tilojen käyttäjien toiminta, kun vahinko havaitaan. Kun vahinko havaitaan ajoissa ja siihen reagoidaan nopeasti, vahinko jää pienemmäksi. Suurissa vesivahinkotapauksissa onkin erittäin tärkeää, että paikalla olevat ryhtyvät välittömästi rajoittamaan vahinkoja ja hälyttävät apuun kiinteistöhuollon ja tarvittaessa myös pelastuslaitoksen. Etenkin henkilökunnan on myös tärkeää tietää missä kiinteistön veden pääsulku sijaitsee ja miten tilaan pääsee, jotta suurissa vesivahingoissa veden tulo saadaan pysäytettyä mahdollisimman nopeasti.

Rikollisuus

Rakennukseen, henkilöstöön ja toimintaan mahdollisesti ja todennäköisimmin vaikuttavia rikollisia tekoja ovat ilkivalta ja varkaudet. Rikollisia tekoja ovat myös erilaiset uhkaavat tilanteet, joita käsitellään erillisenä riskinään tässä pelastussuunnitelmassa.

Ilkivalta voi aiheuttaa lähinnä omaisuusvahinkoja ja lievää haittaa toiminnalle. Omaisuusvahingotkin jäävät yleensä vähäisiksi ja toimintaa ei todennäköisesti tarvitse keskeyttää edes osittain. Ilkivallantekojen todennäköisyys on kaupunkialueella suuri ja todennäköistä onkin, että vuosittain tulee ilmi lieviä vahingontekoja kuten töhrimistä. Hieman harvinaisempia, mutta silti todennäköisiä ovat suuremmat töhryt ja rakenteisiin kuten laseihin kohdistuvat vahingonteot.

Omaisuusrikosten riski on myös olemassa ja jopa melko todennäköinen. Rakennukseen pääsee kulkemaan sisään suoraan kadulta ja melko helppoa on myös seurata henkilökuntaa tai opiskelijoita syvemmälle rakennukseen, vaikka kulkuoikeutta ei olisikaan. Todennäköisimpiä ovat pienet omaisuusrikokset kuten taskuvarkaudet, jotka vaikuttavat lähinnä yksittäisiin henkilöihin pieninä omaisuusvahinkoina. Taideyliopiston omistama arvokas omaisuus saattaa toki houkutella myös yöaikaan murtovarkaita tavoittelemaan arvokkaampaa saalista. Todennäköisyys on melko pieni, mutta omaisuusvahingot voivat nousta jo suhteellisen suuriksi ja toiminta häiriintyä, mikäli rikos kohdistuu Taideyliopiston arvokkaaseen omaisuuteen.

Rikollista toimintaa voi ehkäistä ilmoittamalla vahtimestareille poikkeamista ja huolehtimalla omalta osaltaan siitä, ettei tiloihin pääse luvatta ulkopuolisia henkilöitä. Täysin vieraita ja asiattoman oloisia henkilöitä voi lähestyä ja tiedustella millä asialla he liikkuvat tiloissa. Tarvittaessa epäselvissä tilanteissa henkilöt tulee saattaa vahtimestarin luokse selvittämään asiaansa. Oma henkilökohtainen arvo-omaisuus kannattaa myös säilyttää huolella ja pitää poissa näkyvistä. Varkaat etsivät tyypillisesti helppoja kohteita ja pyrkivät toimimaan nopeasti kiinnijäämisriskin pienentämiseksi.

Väkivalta ja uhkatilanteet

Oppilaitoksen joutuminen pommiuhkauksen tai muun uhkauksen kohteeksi on hieman suurempi kuin tavallisella toimistorakennuksella. Suurin osa uhkauksista osoittautuu kuitenkin jälkeenpäin aiheettomiksi. Kaikkiin uhkauksiin on kuitenkin syytä suhtautua vakavasti ja niistä tulee ilmoittaa aina poliisille, joka tutkii uhkauksen tarkemmin. Uhkauksen välitön vaikutus voi olla toiminnan keskeytyminen ja rakennuksen evakuointi tai sisälle suojautuminen. Tämä aiheuttaa hetkellistä häiriötä päivittäiselle toiminnalle. Pitkäaikaisempia vaikutuksia saattaa myös syntyä yksittäisille henkilöille ja koko oppilaitoksen yhteisölle turvattomuuden tunteena.

Vain äärimmäisen harva uhkaaja toteuttaa tekonsa ja äärimmäinen väkivalta on erittäin epätodennäköistä. Väkivallan seuraukset voivat kuitenkin olla erittäin vakavat ja siksi väkivallan uhkaan on suositeltavaa varautua suunnittelemalla toimintaa ja ihmisten suojaamista väkivaltatilanteissa. Tuntemalla rakennuksen poistumisreitit ja osaamalla tarvittaessa suojautua lukittaviin tiloihin voi välttyä vahingoilta.

Ulkoiset onnettomuudet

Ulkoisilla onnettomuuksilla tarkoitetaan rakennuksesta ja sen käyttäjistä riippumatonta rakennuksen ulkopuolella tapahtuvaa onnettomuutta tai muuta turvallisuuspoikkeamaa, joka voi vaikuttaa myös Taideyliopiston, sen henkilöstön ja opiskelijoiden toimintaan ja turvallisuuteen. Helsingin keskustan alueella, jossa Taideyliopistokin toimii, voi tapahtua monenlaisia onnettomuuksia, jotka voivat aiheuttaa tarpeen suojautua sisätiloihin tai muuten rajoittaa normaalia päivittäistä toimintaa. Ulkoiset riskit eivät todennäköisesti aiheuta henkilövahinkoja, poislukien erittäin epätodennäköiset suuronnettomuudet ja poikkeustilat kuten sodat ja ydinonnettomuudet.

Todennäköisimpiä ulkoisia riskejä ovat lähialueella tapahtuvat suuret tulipalot ja poliisin operaatiot. Suurissa tulipaloissa voi muodostua niin paljon myrkyllistä savua, että rakennuksen ilmanvaihto voidaan joutua pysäyttämään ja ihmiset joutuvat mahdollisesti pysymään sisätiloissa. Poliisin etsiessä alueella vaaralliseksi epäiltyjä henkilöitä, voidaan ovet joutua sulkemaan ja ihmiset suojaamaan sisätiloihin väliaikaisesti. Molemmat edellä mainitut tapahtumat ovat todennäköisimpiä ulkoisia riskejä, silti niiden toteutuminen on melko epätodennäköistä. Ulkoisiin riskeihin voi varautua huolehtimalla siitä, että poikkeavissa tilanteissa ulko-ovet on mahdollista lukita nopeasti ja ilmanvaihto on helposti pysäytettävissä. Vahtimestareiden osaaminen korostuu tällaisissa tilanteissa.

Yhteenveto riskeistä

Riskeistä vaikutukset ja todennäköisyys huomioiden suurimmaksi nousee paloriski. Tulipalo voi toteutuessaan aiheuttaa suurimmat vahingot omaisuudelle ja toiminnalle sekä vaarantaa myös ihmisten hengen ja terveyden. Toiminnan kannalta toiseksi suurimmaksi riskiksi esille nousee vesivahingot. Vesivahinko voi aiheuttaa toiminnan keskeytymisen laajalla alueella ja myös suuret omaisuusvahingot, jotka voivat arvoltaan olla samaa luokkaa kuin tulipalossa syntyvät vahingot. Todennäköisimpiä riskejä ovat tapaturmat ja sairauskohtaukset, joihin on suositeltavaa varautua juurikin niiden todennäköisyyden takia, vaikka vaikutukset koko yhteisön ja kiinteistön toimintaan jäävätkin pieneksi. Yksilön kannalta tapaturma tai sairauskohtaus voi olla hyvinkin vakava ja siksi varautuminen näihinkin riskeihin kannattaa.

Äärimmäisen harvinainen riski on väkivallan ja uhkausten riski. Toteutuessaan uhkaus tai väkivalta voi kuitenkin olla erittäin voimakas vaikutuksiltaan ihmisten henkeen ja terveyteen sekä osin myös toiminnan jatkuvuuteen ja omaisuuteen, joten tähänkin riskiin on syytä suhtautua vakavasti ja varautua. Vähäisempiä vaikutuksia toimintaan on pikkurikollisuudella ja ulkoisilla riskeillä. Toimintamallit ja ohjeet näitäkin tilanteita varten on kuitenkin hyvä pitää mielessä. Rikollisuutta voi ja kannattaakin myös ennaltaehkäistä, koska sen vaikutukset eivät ole vain omaisuuteen kohdistuvia vaan myös turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia.

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Pikapaloposti portaassa 2

Alkusammuttimet tulee tarkastaa:

• vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
• vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Pikapalopostit tulee tarkastaa:

• Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto

Savunpoistoluukkujen sijainti	Porraskäytävien 1 ja 2 ylimmissä kerroksissa savunpoistoluukut. Lisäksi savunpoistoluukku rakennuksen pääsalin katsomon portaassa 3.
Kuvaus	Savunpoiston järjestelyt on kuvattu tarkemmin suunnitelman liitteistä löytyvissä paloteknisissä piirroksissa. - Savunpoisto tiloista painovoimaisesti. Valtaosasta tiloja savunpoisto käsin avattavien ikkunoiden ja ovien kautta pelastuslaitoksen toimenpitein. - Porraskäytävien 1 ja 2 yläosissa on etälaukaistavat savunpoistoluukut. Myös pääsalin katsomoparville johtavassa portaassa 3 on luukku.
Keskuksen sijainti	6. kerroksen IV-konehuoneissa portaiden 1 ja 2 keskukset
Savunpoiston laukaisu	Paloilmoittimella: Pohjoisen Rautatiekaadun pääsisäänkäynnin oikealla puolella olevassa tuulikaapissa 1. kerroksessa
Huoltohenkilö	Palmia Oy puh. 03 0322111

Savunpoiston laukaisu

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus

Sijainti	Rakennuksen poistumisreiteillä käytössä valaistut poistumisreittiopasteet
Kuvaus	Akkuvarmenteiset poistumisopasteet
Keskuksen sijainti	Ainonkadun puoleinen porras 2: 6. kerroksen IV-konehuoneessa
Kattavuus	Rakennuksen poistumisreitit ja uloskäynnit

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: 1. kerroksessa kahvilan viereisen käytävän kaapissa (R150.4).

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Pohjoinen Rautatiekatu 13: Luonnontieteellisen museon edustalla

Kokoontumispaikka

Kokoontumispaikka (asemakuva)

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Määritetään tarvittaessa

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Rikosuhka

VARMISTA OMA TURVALLISUUSTESI, älä lähesty tekijää ellei se ole välttämätöntä, hälytä apua mahdollisimman pian.

OMAISUUTTA EI PIDÄ SUOJELLA TERVEYDEN KUSTANNUKSELLA
Toimi RAUHALLISESTI ja harkiten

RIKOKSEN OLLESSA YHÄ KÄYNNISSÄ HÄLYTÄ APUA NUMEROSTA 112

ÄLÄ PUUTU rikoksen ollessa käynnissä tekijän toimintaan, ellet ole täysin varma voivasi tehdä sun turvallisesti

ILMOITA myös vahtimestarille tapahtuneesta

ÄLÄ MENE RIKOSPAIKALLE ellei se ole välttämätöntä. Lähestyessäsi varmista ettei tekijä ole enää paikalla ja ettet koske mahdolliseen todistusaineistoon.

KIRJAA YLÖS EPÄILLYN TUNTOMERKIT heti kun se on mahdollista. Et todennäköisesti muista kaikkia yksityiskohtia myöhemmin ja tekijän tunnistaminen vaikeutuu. Hyödynnä halutessasi oheista kuvaa tuntomerkkien kirjaamisessa.

ÄLÄ KOSKE:

• oven- / ikkunankahvat
• lattia
• esineet, joihin tekijä on mahdollisesti koskenut

PYRI ERISTÄMÄÄN RIKOSPAIKKA tutkintaa varten poliisin saapumiseen saakka. Estä ihmisten pääsy rikospaikalle.

POISTU PAIKALTA mikäli tilanne sitä vaatii

KIIREETTÖMÄT TAPAUKSET
Rikosilmoituksen voi tehdä myös internetissä:

https://poliisi.fi/tee-rikosilmoitus

Uhkaava tilanne

Uhkaavan henkilön kohtaaminen

• Jätä uhkaavalle henkilölle tilaa
• Puhu selkeästi ja lyhyesti, myötäile
• Pidä kätesi näkyvissä
• Pysy rauhallisena
• Vältä uhkaavan henkilön tuijottamista
• Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta
• Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä
• Älä käännä selkääsi uhkaavalle henkilölle
• Vältä äkkinäisiä liikkeitä
• Älä oikaise humaltuneen tai muuten sekavan henkilön harhoja
• Pyri voittamaan aikaa niin, että muita tulisi paikalle
• Pyri ilmoittamaan tilanteestaja hälyttämään apua niin, ettei uhkaaja huomaa
• Omaisuutta ei pidä suojella oman hengen tai terveyden kustannuksella

Henkilökunnan koulutus ja perehdytys

Kaikki rakennuksessa toimivat tulee oman tehtävänkuvansa mukaisesti perehdyttää turvallisuusjärjestelyihin ja turvallisiin työmenetelmiin sekä laitteiden ja koneiden käyttöön. Perustiedot poikkeavissa tilanteissa toimimiseksi saa jokainen tutustumalla tähän pelastussuunnitelmaan. Pelastussuunnitelman tulee olla kaikkien saatavilla. Uusille työntekijöille pelastussuunnitelma ja erityisesti toimintaohjeet on tärkeää käydä läpi toimesta. Myös turvallisuuskävelyt eli tiloihin tutustuminen turvallisuuden näkökulmasta on tehokas tapa perehdyttää sekä uusia että jo pitkään palvelleita henkilökunnan jäseniä turvallisuusjärjestelyihin.

Turvallisuustiedon säännöllinen kertaus ja mahdollisuuksien mukaan myös taitojen harjoittelu ylläpitää koko työyhteisön valmiutta toimia poikkeavissa tilanteissa mahdollisimman tehokkaasti. Opiskelijoita ei pidä unohtaa, vaan heillekin tulee järjestää perehdytys turvallisiin työmenetelmiin ja laitteiden käyttöön sekä rakennuksen evakuointiin.

Seuraavassa kuvassa on esitetty henkilökunnan koulutusmalli, jota noudattamalla toimintavalmius poikkeavia tilanteita ajatellen on järkevästi mitoitettu.

Esihenkilöiden tehtävä on huolehtia siitä, että henkilöstö on saanut riittävän perehdytyksen tehtäviinsä ja turvallisuusjärjestelyihin. Opetushenkilöstö huolehtii siitä, että opiskelijat osaavat toimia koneiden ja laitteiden kanssa oikein ja poistua tarvittaessa turvallisesti poistumisreittejä hyödyntäen.

Turvallisuustoiminnan organisaatio

Jotta toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa olisi mahdollisimman sujuvaa, on vastuuta turvallisuudesta huolehtimisesta jaettu henkilökunnalle ja kiinteistöhuollolle. Erikseen nimetyt henkilöt huolehtivat kukin velvollisuuksistaan paikalla ollessaan, mutta tämä ei poista jokaisen omaa vastuuta yhteisön toiminnasta poikkeavissa tilanteissa. Erikseen nimettyjen henkilöiden lisäksi jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on velvollisuus toimia poikkeavissa tilanteissa parhaan kykynsä mukaisesti.

Seuraavassa on kuvattu turvallisuustoimintojen organisaatio sekä tehtävät päivittäisessä toiminnassa ja poikkeavissa tilanteissa. Pelastussuunnitelman lopussa ovat kaikille tarkoitetut toimintaohjeet, joita noudattamalla onnettomuustilanteissa toimiminen on mahdollisimman tehokasta. Ohjeisiin kannattaa perehtyä etukäteen.

Suojelupäällikkö

Rakennuksen suojelujohtajana toimivan tehtäviin kuuluu omalta osaltaan ylläpitää turvallisuutta rakennuksessa ja tarvittaessa opastaa käyttäjiä toiminnassa. Poikkeustilanteissa suojelujohtajan tehtävänä on johtaa Taideyliopiston tilojen käyttäjien eli henkilökunnan ja opiskelijoiden toimintaa kunnes viranomainen on ottanut johtovastuun. Tämänkin jälkeen suojelu toimii linkkinä viranomaisen ja Taideyliopiston välillä tai kerää sekä jakaa tietoa puolin ja toisin. Poikkeustilanteissa kuten evakuointitilanteessa suojelu kokoaa yhteen henkilökunnalta ja erityisesti turvallisuustehtäviin nimetyltä henkilöstöltä saamansa tiedot ja toimittaa ne tarvittavilta osin paikalle saapuvan viranomaisen käyttöön. Suojelu myös varmistaa, että ennen viranomaisen saapumista omassa organisaatiossa kaikki tarvittavat tehtävät on tehty.

Pelastussuunnitelman ajantasaisuus on syytä tarkistaa vuosittain ja aina, kun toiminnassa tai tiloissa tapahtuu turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia.

Kerrosvalvojat

Rakennuksen kerroksiin voidaan nimetä turvallisuudesta huolehtivia kerrosvalvojia, joiden tehtävänä on omalta osaltaan ylläpitää rakennuksen paloturvallisuutta ja turvallisen poistumisen edellytyksiä. Puutteita tai epäkohtia havaitessaan kerrosvalvojan tehtävä on huolehtia, että asiat saatetaan kuntoon joko korjaamalla tilanteen omatoimisesti tai ilmoittamalla asiasta vahtimestareille tai muulle taholle, jonka tehtäviin tilanteen korjaaminen kuuluu.

Evakuointitilanteessa kerrosvalvojan tehtävä on paikalla ollessaan huolehtia siitä, että omalle vastuualueelle kuuluvat tilat on onnistuneesti evakuoitu. Evakuoinnin onnistuminen varmistetaan tarkastamalla kaikki alueen tilat ja varmistamalla, että kukaan ei ole vaarassa.

Mikäli kerros tai muu kerrosvalvojalle osoitettu vastuualue on suuri, on kerrosvalvojan järkevää huolehtia siitä, että alueella työskentelevä muu henkilökunta tarkastaa myös osaltaan tiloja evakuointitilanteessa. Evakuoinnin ja tarkastustoiminnan tehostamiseksi vastuuta tilojen tarkastamisesta kannattaa jakaa ja tarkastamisen etenemisestä voi viestiä kollegoiden kesken myös tilanteen aikana.

Vahtimestarit

Vahtimestarit päivystävät rakennuksessa erilaisten ongelmatilanteiden varalta ja ratkaisevat tilanteita mahdollisuuksiensa mukaan. Vahtimestareiden päivittäiseen toimenkuvaan kuuluu kulunvalvonnan lisäksi myös tilojen käytön valvonta ja erilaisten ilmoitusten vastaanottaminen ja välittäminen oikeille tahoille. Vahtimestareiden puoleen voi kääntyä kaikissa rakennusta ja sen toimintaa koskevissa kysymyksissä.

Palohälytystilanteissa ja muissa poikkeavissa tilanteissa vahtimestarit ryhtyvät ensimmäiseksi selvittämään mistä on kyse, mitä on tapahtunut ja mihin toimenpiteisiin on järkevää ryhtyä. Mikäli tilanne vaatii pelastuslaitoksen tai muun viranomaisen paikalle saapumista, ottaa vahtimestari paikalle saapuvan viranomaisen vastaan ja opastaa rakennuksessa oikeaan paikkaan.

Opetushenkilöstö

Opiskelijoita ohjaavan henkilökunnan tehtävänä turvallisuuden osalta on huolehtia siitä, että opiskelijat toimivat suorittavat opetetut työmenetelmät turvallisesti ja käyttävät laitteita oikein. Evakuointitilanteissa ja muissa poikkeavissa tilanteissa opetushenkilöstön keskeisin tehtävä on huolehtia siitä, että opetus tai harjoittelu keskeytetään turvallisesti ja opiskelijat poistuvat lähintä turvallista poistumisreittiä tai suojautuvat sisätiloihin tilanteen edellyttämällä tavalla.

Opetushenkilöstön huolehdittua siitä, että oma opiskelijaryhmä on poistunut rakennuksesta turvallisesti, tulee lähialueen tilat myös nopeasti tarkastaa ja varmistaa, että kaikki ovat kuulleet evakuointikäskyn ja ryhtyneet toimimaan sen mukaisesti.

Työmestarit

Työmestareiden tärkein tehtävä on evakuointitilanteessa huolehtia siitä, että käynnissä olevat koneet ja laitteet sammutetaan hallitusti ja että käynnissä olevien prosessien pysäyttäminen ei aiheuta lisävaaraa tai vahinkoa. Erityisesti opiskelijoiden kanssa työskenneltäessä on huolehdittava siitä, että opiskelijat saavat lopetettua käynnissä olleen toiminnan hallitusti ja poistuvat lähintä poistumisreittiä.

Päivittäisessä toiminnassa työmestareiden tehtävänä on perehdyttää opiskelijat ja henkilökunta turvalisiin työmenetelmiin ja laitteiden käyttöön sekä osaltaan huolehtia siitä, että koneet ja laitteet toimivat oikein eikä viallisia laitteita käytetä.

Muu henkilökunta

Kaikkien henkilökuntaan kuuluvien tehtävänä on varmistaa, että rakennuksessa on turvallista opiskella tai työskennellä. Kaikkien velvollisuus on siis huolehtia siitä, että tilat pysyvät siistissä kunnossa ja poistuminen rakennuksesta on kaikissa tilanteissa mahdollista suorittaa turvallisesti ja nopeasti.

Evakuointitilanteessa kaikkien henkilökuntaan kuuluvien tulee toimia tehokkaasti ja yhdessä varmistaa, että kaikki tilat saadaan evakuoitua turvallisesti ja tehokkaasti. Kaikki henkilökuntaan kuuluvat, joilla ei ole erityistä tehtävää määritetty poikkeustilanteita ajatellen osallistuvat tilojen evakuointiin varmistamalla, että kaikki ovat saaneet tietoonsa evakuointikäskyn. Jokaisen tulisi siis tarkastaa vähintään näköetäisyydellä olevat tilat ennen omaa poistumistaan. Ulkona kokoontumispaikalla henkilökunta odottaa lisäohjeita opiskelijoiden kanssa, ellei muuta tehtävää ole annettu.

Opiskelijat

Päivittäisessä toiminnassa opiskelijoiden vastuulla on huolehtia omalta osaltaan käyttämiensä tilojen turvallisuudesta ylläpitämällä siisteyttä ja järjestystä. Opiskelijat noudattavat rakennuksessa toimiessaan henkilökunnan antamia ohjeita ja suorittavat tehtävänsä turvallisiksi todetuilla menetelmillä.

Myös opiskelijoiden on tärkeää ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspoikkeamista, vaaratilanteista ja puutteista vahtimestareille tai muulle henkilökunnalle.

Väestönsuojelu

Kiinteistössä ei ole omaa väestönsuojaa. Kiinteistö kuuluu yleisen väestönsuojelun piiriin. Pelastustoimi varautuu alueelliseen väestönsuojeluun. Pelastustoimi varautuu toimimaan myös poikkeusoloissa. Keskeisiä tehtäviä ovat uhkien havaitseminen ja niistä varoittaminen, väestön suojaamismahdollisuuksien ylläpito sekä pelastustoiminnasta huolehtiminen. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta poikkeusolojen onnettomuustilanteissa. Viranomaiset ohjeistavat tarvittaessa väestönsuojiin siirtymisen.

Kiinteistön lähin yleinen väestönsuoja on Nervanderinkadun yleinen kalliosuoja ja se sijaitsee osoitteessa: